Pintaa syvemmältä: Mitä on coachin kysymysten takana?

Yhteisen löytöretkemme lokikirja

Tämä syyskuun alussa käynnistynyt julkaisujen sarja syntyi halustamme raottaa yhdessä verhoa johdon coachin osaamiseen ja coaching-interventioiden taustalla oleviin erilaisiin mielen prosesseihin.

Tehdä näkyväksi sellaista, joka usein jää pimentoon, mutta josta coachingin vaikuttavuus pitkälti syntyy. Haluamme myös haastaa itseämme katsomaan myös syvemmälle ja oppimaan uutta. Tuomme erilaisia näkökulmia esiin yhdessä ja vuorotellen.

Toivomme, että coaching-prosesseissa olleet johtajat ja kollegamme, johdon coachit haluavat myös osallistua vuoropuheluun ja rikastaa sitä omien kokemustensa pohjalta.

Sari & Rea

Pintaa syvemmältä - Mitä on coachin kysymysten taustalla?

Yhteisen löytöretken lokikirja

Vko 36, 2025: Ensimmäinen postaus

Kerroimme ajatuksestamme  ja alkavasta julkaisujen sarjasta LinkedInissä. Tuli tunne, että olemme lähdössä löytöretkelle. Kutkuttavaa ja vähän jännittävää. Ajatus siitä, että tulemme löytämään paljon uutta, kun uskallamme katsoa uusille syvyyksille ja uusiin suuntiin tuli suuremmaksi kuin se, että teemme näkyväksi nykyistä ymmärrystämme ja osaamistamme. Siksi nämä merkinnät on otsikoitu Löytöretken lokikirjaksi.

Erityisen ilahduttavaa oli, että useat kollegamme Suomessa ja maailmalla innostuivat asiasta ja haluavat olla mukana tuomassa omia näkemyksiään teemoista. Anne Welsh sanoitti hienosti yhteistä missiotamme kommentissaan: ”Bringing the deeper language and potential of coaching into the normal”. Tätä juuri tavoittelemme ja sitä kautta entistä vaikuttavampia ja merkityksellisempiä coaching-kohtaamisia.

Vko 37, 2025: Kun coach kysyy, mitä hän oikeastaan kysyy? (Rea)

Kysymyksen tavoitteena saattaa olla haastaa coachattavaa ajattelemaan asiaa uudesta suunnasta, toisesta (esim. arvojen) tai jonkun muun näkökulmasta (esim. tiimiläisen, kollegan, asiakkaan ) tai suuremman kokonaisuuden kautta (koko yritys, toimiala, yhteinen maapallomme). Kun vaistoan, että tässä asiassa on nyt jotakin muutakin merkityksellistä, kysymyksen tai muun intervention tavoitteena on pysäyttää coachattava miettimään asiaa lisää, syvemmin - tai joskus konkreettisemminkin. Joskus kysymyksen takana on rohkaisu ja kannustus - tai halu muistuttaa coachattavaa itseään hänen vahvuuksistaan ja resursseistaan.

Kun esitän kysymyksen coachattavalleni, sen takana ei ole niinkään utealiaisuus siihen, mitä hän itse asiassa kertoo, vaan kuuntelen enemmän sitä, miten hän puhuu: Mikä on hänelle arvokasta? Mistä hän ei puhu? Millaisella rytmillä hän puhuu? Milloin tempo muuttuu? Milloin hän jää pohtimaan? Miten hän rakentaa puheensa? Millaisia toistuvia asioita ja malleja huomaan? Millaisia tuntemuksia ja tunteita välittyy ja syntyy?

Minna Levander jakoi hienon tarinan, miten monella kanavalla coach aistii ja miten muut kanavat vahvistuvat, jos yksi on pois pelistä:

“Ihminen, joka ymmärsi suomea, mutta puhui minulle vain italiaa, tuli kutsustani asiakkaaksi. Ymmärsin italiankielisestä puheesta vain yhden sanan tunnin aikana. Pidin intensiivisesti tilaa ja tein kysymykset intuition avulla. Kysymykset valikoituvat asiakkaan ilmeiden, äänensävyn, puheen temmon, liikahduksien, reaktioiden ( vahvoja ja vastakkaisiakin reaktioita mahtui yhteen tuntiin) äänenpainon ja taukojen perusteella. Lopuksi kysyin miten hän koki session. Asiakas vastasi : "Tämä oli todella hyvä! Itsehän mä työn tein."

Tästä parhaimmillaan on kyse. Coach mahdollistaa asiakkaan intensiivisen työn ja ohjaa sitä. Yksin asiakas ei olisi samaan pystynyt. Kyse on enemmän kohtaamisen laadusta ja intensiteetistä, asiakkaan omasta työstä eikä niinkään itse sanoituksesta.”

Vko 38, 2025: What would you like to have happen? (Sari)

Eräs suosikkikysymyksistäni, jonka olen poiminut Clean Language -koulutuksista. Olen inspiroitunut valtavasti tästä ajattelusta, jossa pyritään tekemään mahdollisimman paljon avointa tilaa asiakkaan omalle ajattelulle.

Coachin esittämät kysymykset ohjaavat aina. Valitsemalla Clean language -tyyppisiä kysymyksiä - tai vähintäänkin avoimia kysymyksiä - coach pyrkii minimoimaan sitä, miten paljon hän kysymystensä kautta määrittelee agendaa tai muuten vaikuttaa ajatusprosessiin.

Clean language kaksi peukalosääntöä ovat: 1 Käytä vain coachattavan sanoja 2 Kysy vain ´puhtaita´ kysymyksiä. Jos haluat perehtyä Clean Language -ajatteluun, tietoa ja kirjasuosituksia löydät täältä: https://cleanlearning.co.uk/blog/discuss/clean-language-questions

Vko 39, 2025: Miten tämä liittyy omiin arvoihisi (Rea)

Kun mietin vaikuttavia coaching-kysymyksiä, mieleeni nousee vahvasti eräs kokemus yli 15 vuoden takaa. Osallistuin Veli-Matti Toivosen NLP-koulutukseen, ja Anja Malmivaara esitti minulle harjoituksessa kysymyksen, joka pysäytti: “Miten tämä (se, mitä tässä pohditaan) liittyy omiin arvoihisi?” Se hetki toi pohdintaani uuden tason ja havahdutti näkemään kipeän ristiriidan elämässäni. Tämä jysähti todella voimakkaasti ja asian prosessointi eri näkökulmista jatkui pitkään.

Arvojen kytkeminen coachingiin on vahva väline ja vaikutukset voivat olla syviä. Tämän tyyppinen kysymys herättelee miettimään, mikä itselle on todella tärkeää, mikä saa minut tuntemaan, että olen aito minä. Kysymys saattaa muistuttaa arvosta, joka on ollut piilossa arjen paineiden tai muiden odotusten alla. Tunteella, että olen paremmin linjassa sen kanssa, kuka haluan olla ihmisenä, johtajana, on iso merkitys. Se tuo hyvää oloa ja itseluottamusta. Toisaalta kysymys saattaa nostaa esiin myös syyllisyyttä tai häpeää, jos huomaa laiminlyöneensä jotain, mikä on itselle tärkeää.

Johanna Grosgurin kertoi omista kokemuksistaan ja tavoistaan hyödyntää arvoja coachingissa näin:”Arvot ovat todella taustatekijä ja perustan vahvistaja. Itse käytän arvotyöskentelyä usein johtajien kanssa pyytämällä heitä kirjoittamaan eräänlaisen "mission statement"in omasta johtamisestaan. Siitä muodostuu heidän johtamisensa selkäranka, johon voi turvautua vaikeiden päätösten edessä, tienhaarassa, arveluttavissa tilanteissa jne. Siihen liittyy myös arvot, jotka ovat heille tärkeitä.

Hyödyllistä on joskus myös vähän "tuulettaa" arvojaan - miettiä sitä mitä arvoja olemme saaneet lapsuudesta, omasta kulttuuristamme, työelämästä jne. ja vieläkö ne palvelevat meitä. Itse olen kokenut tämän tuulettamisen tarpeen Suomen ja Ranskan kulttuuriarvojen välillä.”

Vko 40, 2025: Ne Oikeat Kysymykset (Sari)

Eräs yleinen coachien osaamiseen liittyvä harhaluulo on, että meillä alan ammattilaisilla olisi jotenkin hallussa “Ne Oikeat Kysymykset”. Joskus jopa luullaan, että niistä olisi olemassa joku sellainen valmis listaus.

Vaikuttavien kysymysten taitoa me toki coacheina harjoittelemme. Taitona se on kuitenkin enemmänkin kykyä synnyttää kysymyksiä perustuen kuulemaansa. Tai siihen mitä asiakas ei sano. Mitä tilanteessa aistii. Mihin intuitio ohjaa.

Se kaikkein olennaisin kysymyksiin liittyvä taito on mielestäni kuitenkin kyky pystyä kuulemaan juuri ne kysymykset, joita asiakas itse kysyy itseltään.

Itselleni tämä kirkastui niinä vuosina, joina koulutin aloittelevia coacheja. Havahduin siihen, että asiakas usein itse ihan selkeästi ääneen kysyi itseltään jotain. Aloitteleva coach saattoi kuitenkin olla niin kiinnittynyt itseensä ja prosessin ohjaukseen, että ohitti tämän ja tarjoili omia kysymyksiään.

Aikaa myöten coachina oppii tekemään vähemmän ja olemaan läsnä enemmän, jolloin syntyy vahvemmin tilaa asiakkaan omalle ajattelulle.

Sanna Uthardille tuli tästä mieleen oma, vahva kokemus: “ Itseltäni on kerran kysytty coachaus-tilanteessa (olin keskellä isoa muutosta) "What is on the other side of your fear?" ja vieläkin muistan tuon kysymyksen vapauttavan voiman siinä hetkessä ja palaan siihen usein. Merkityksellistä oli, ei niinkään itse kysymys (joka sekin oli hyvä), vaan se miten ja missä kohtaa se kysyttiin. Ja se, että olin myös itse valmis "kuulemaan" kysymyksen. Coachin intuitio ja aistiminen toimi täydellisesti.”

Vko 41, 2025: Syvemmälle tiimin dynamiikkaan (Rea)

Tiimejä coachatessa olen usein huomannut lauseentäydennysten voiman. Niiden avulla pääsee sukeltamaan nopeasti esimerkiksi tiimin dynamiikkaan - ja aika lailla suoraan syvään päätyyn. Ne saattavat paljastaa piileviä jännitteitä tai valtasuhteita, mutta myös rakentavat luottamusta ja syventävät reflektiota.

Lauseentäydennyksistä puhuttaessa mieleeni tulee kuva supervision-kouluttajastani Robin Shohetista, jonka jedimäinen olemus ja tarkkaavainen mieli yhdistettyinä hänen huolella valitsemaansa lauseentäydennyskysymykseen, ovat saaneet monta kertaa oleelliset ja kipeätkin asiat esiin. Vaalin Robinin oppeja toisinaan tiimi-coachingissa esimerkiksi yhden hänen kysymysparinsa avulla: 1 Mitä haluaisit sanoa ääneen? 2 Miksi et kuitenkaan sitä tee? Pyydän tiimiläisiä ensin vastaamaan ensimmäiseen kysymykseen paperille, ennen kuin paljastan seuraavan. Erityisen tärkeää on jakaa yhdessä vastaukset toiseen kysymykseen.

Olen myös huomannut, että lauseentäydennykset toimivat tiimejä coachatessa hyvin myös kaikkien näkemyksen esiin saamisen apuna tasa-arvoisella tavalla. Lauseentäydennykset ovat saattaneet liittyä esimerkiksi tiimin mission kirkastamiseen: ”Tällä hetkellä meitä tarvitaan erityisesti….” Monesti olen myös yllättynyt, miten arvokkaana tiimiläiset ovat tällaisen työskentelyn vaikutukset kokeneet.

Sari inspiroitui lauseentäydennysteniikasta ja alkoi pohtia, miten laajasti tätä voisikaan käyttää ja nostaa esiin muuten sanoittamatonta. Sari kertoi myös käyttävänsä lauseentäydennystä metaforien esiin nostamiseen: Esim.”Parhaimmillaan/pahimmillaan johtamistyöni on kuin…”

Vko 42, 2025: Mitä kykyjä coachilla on? (Sari)

Jos jonkun asian näkyväksi tekeminen on haastavaa, niin ammatticoachin kykyjen ja taitojen. Tokihan meillä on upeat kompetenssilistaukset EMCC:n ja ICF:n myötä, mutta ne ehkä palvelevat paremmin omaa ammattikuntaamme.

Nyt kutsuisinkin sekä coaching-asiakkaat että coach-kollegat mukaan kertomaan siitä, mitä se coachin osaaminen ytimessään on.

Liitteenä eräs oma yritykseni avata tätä:

Ammatticoach osaa olla läsnä ja luoda asiakkaan kanssa merkityksellisiä pysähdyksen paikkoja. Se on kykyä rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa tila, jossa hänen ajattelunsa kirkastuu. Se on uusien näkökulmien tuomista.Tietämättä puolesta. Neuvomatta. Se on kykyä havaita toistuvat teemat ja nostaa esiin asioita, mistä asiakas ei välttämättä ole itse ollut tietoinen. Se on ihmettelemistä yhdessä ja loputonta kiinnostusta.

Sari Hämäläinen nosti esiin, miten paljon ammatticoachit tekevät työtä oman itsensä kehittämiseksi, jotta voi olla aidosti läsnä, kuulla, ymmärtää ja myös haastaa oikealla tavalla. Tätä kehittämistyötä leimaa usein syvä reflektio coachin itsetuntemuksen syventämiseksi.

Vko 43, 2025: Coaching Space (Rea)

Viime viikkoina olen saanut useammasta suunnasta vahvoja tönäisyjä, jotka ovat pysäyttäneet pohtimaan tilan merkitystä coachingissa. Sitä erityistä tilaa, joka syntyy coachin ja cochattavan henkilön tai tiimin väliseen tilaan – siihen elävään ja jatkuvasti muotoutuvaan kudokseen, jota erilaiset ajatusmaailmat, historiat ja kokemukset yhdessä luovat.

✨ Tila, jossa erilaisuus ei ole uhka vaan voima.
✨ Tila, joka kestää vastakkaisuuksia ja uskaltaa kuunnella niiden välistä nousevaa viisautta.
✨ Tila, jossa energia alkaa liikkua ja jotakin uutta tulee näkyviin.

Onko coachingin vaikuttavuus viime kädessä juuri tämän tilan synnyssä? Voisiko se todella olla niin yksinkertaista – ja samalla niin haastavaa?
Miten coach luo ja kannattelee sellaista tilaa? Ja miten hän kutsuu esiin coachattavien syvemmät resurssit, jotta syntyy juuri kyseistä hetkeä ja tulevaa palveleva tila?

🌱Olisi kiinnostavaa kuulla teiltä, kollegat:
 Miten te mahdollistatte tällaisen tilan syntymisen?
🌱 Entä coachatut johtajat: Miltä tila teidän kokemuksenne mukaan tuntuu, ja mistä ja miten se syntyy?

PS. Yksi mainitsemani “tönäisy” tuli IDG Summitissa Tukholmassa, jossa Peter Senge puhui sytyttävästi Ethical Space -käsitteestä. Willie Ermine on kehittänyt tätä alun perin Roger Poolen luomaa ajatusta eteenpäin, ja sitä käytetään nykyään erityisesti eri kulttuurien välisen yhteistyön kehittämisessä, varsinkin Kanadassa.

Eettisen tilan periaatteet sopivat mielestäni upeasti myös coachingiin:
* Tasa-arvo ja kunnioitus: Kaikki tulevat tilaan tasavertaisina, kunnioittaen toistensa ainutlaatuisuutta, historiaa, perinteitä ja systeemejä.
* Suhde tekemisen sijaan: Painopiste on kunnioittavien ja kestävien suhteiden rakentamisessa – ei yksittäisen toimen tai tuloksen saavuttamisessa.
* Vuoropuhelu ja itsereflektio: Eettinen tila edellyttää avointa ja rehellistä vuoropuhelua sekä halua kriittiseen itsereflektioon ja oletusten haastamiseen.
* Vallan tasapainottaminen: Tilassa tunnistetaan historialliset valtasuhteet ja pyritään palauttamaan tasapaino eri osapuolten välille.